Summer is gone- talvi on tullut. On materiaali testi. Kuva rakentuu ns. 6 ruudusta. Pohdin testissä sitä miten sarjakuvaa voisi lähestyä kuvataiteen näkökulmasta? Maalauksessa testasin siis uutta gessoa, jota en ole aiemmin käyttänyt vesiliukoisia hiilikyniä ja akryylimaalausmediumia.

Summer Is Gone - Talvi on tullut Elävän viivan piirtäminen

Summer is gone - Syksy on tullut on tekniikka maalaus, joka inspiroi minua tekemään pienen sketchbook-journalin, jossa puhun elävän viivan piirtämisestä. Kirjoitin kirjaan tekstin englanniksi, koska en halunnut rajata ketään tiedon ulkopuolelle.

Vuonna 2020 aloin pohtia oman sketchbookin hankkimista. Halusin itselleni mukana kuljetettavan luonnoskirjan. Minun tapani työstää kuvia tapahtuu siis paperipinojen kautta, en niinkään ole koskaan omistanut omaa luonnoskirjaa. Pieniä muistivihkoja, joskus pidän kyllä taskussa, jos satun saamaan omasta mielestäni  ihan super "kuningas" idean.  Ja voin kirjata ajatuksen nopeasti muistiin. Työtapani on siis paperiarkki ja/tai paperi kasa, mutta sitä on vaikea kuljettaa mukana. Usein ostan ison tukkupakkauksen suuria arkkeja ja alan vaan ilman mitään päämäärää testaamaan käytössäni olevia materiaaleja. (Maalaaminen ja piirtäminen on minun tapani tutkia ympäröivää maailmaa ja käsitellä asioita. Piirtäminen on osa minäkuvaani ja itseni ilmaisumuoto. En luo kenellekään vaan teen koska sisälläni on pakottava tarve minua askarruttavan asian pohtimiseen visuaalisin keinoin.)

Palatakseni luonnoskirjan syntytarinaan. Halusin tehdä itselleni mukana kuljetettavan muisti kirjan. Asia unohtui. Muutamat ihmiset ovat pyytäneet minua neuvomaan miten piirretään tussilla. Ja kuinka mustepiirtäminen on hankala ja ehkä jopa pelottava asia. Ohjeita tehdessäni pohdin. Voisiko nämä kaksi asiaa yhdistää ulkona liikkumisen ja muistiin kirjaamisen ja tussaus tekniikka vinkit? Mukana kulkeva kirja ja yksi tussi. Voit koska tahansa ottaa kirjan esille ja piirtää siihen muutaman viivan. Liikaa näkee ihmisiä kasvot liimautuneina luuriin.

Tyhjät sivut ilman ohjeita

Luonnoskirjoja on vaikka ja minkälaisia. Mutta mitä, jos ei ole hajuakaan miten piirretään? Yritin löytää yksinkertaisen tavan ohjeisiin joista kuka tahansa voi oppia sen verran piirtämisestä, että uskaltaa aloittaa harjoittelun. Sitäpaitsi tyhjät sivut eivät ole kovin inspiroivia. Halusin suunnitella kirjan, josta olisi iloa myös kokeneemmallekin harrastajalle. Tekniikoiden tai oikeastaan tekniikka josta puhun kirjassa on paksu elävä viiva (tai suora suomennos on kapeneva viiva). Mieitin että mitä kaikkea voi piirtää ns. yhdellä tekniikalla ja sen tekniikan tulisi olla helppo jonka kukatahansa voi oppia piirtämään. Itse käytän siis tapering lines sarjakuvien ja värityskirjojen kuvien piirtämisessä. Tapering line tekniikalla on helppo korjata pieniä tussaus virheitä. 

Mustettussin viivaa ei voi kumittaa

Useilla ajatus tiitä että viivaa ei voi kumittaa jää kummittelemaan mieleen. Jätetään kuva tussaamatta ei uskalleta yrittää tussausta. Mitä jos kuva menee pilalle. Tämä epäröinti näkyy tussausjäljessä. Halusin tehdä ohjekirjan, joka rohkaisee tussipiirtämiseen. Miten piirretään pitkiä itsevarmoja viivoja musteella. Tai miten viivalla voi rakentaa muotoja yksinkertaisesti ja helposti. Tapering line ja hatching ovat universaaleja maalaus- ja piirtotekniikoita. Niitä voi käyttää millä tahansa medialla. Tämän luonnoskirjan voi siis täyttää halutessaan vaikka lyijykynällä. Haluan kannustaa tällä kirjalla oman oivaltamisen tärkeyttä. Ja sitä miten vapauttavaa ja terapeuttista piirtäminen yksinkertaisimmillaan voi olla.

Kapeneva viiva eli elävä viiva ? Miten ja millä sitä piirretään?

Paras tapa piirtää elävää viivaa on käyttää sivellinkärkistä tussia. Käytän itse tusseja, jotka on suunniteltu käsin tekstaukseen ja/tai kirjoittamiseen. Suosin hieman jämäkämpää sivellinkärkeä ja käytän mieluummin vesipohjaista mustetta. Tähän on kaksi pää syytä vesipohjainen muste ei vuoda paperin läpi, vaikka piirtäisin ohuellekin paperille. (Pyrin miettimään terveyttä ja välttämään turhia kemikaaleja ja hajuja.) Vesipohjainen muste usein on täysin hajutonta ja myrkytöntä. Näistä on kyllä poikkeuksia. Eli kynää valitessa kannattaa kiinnittää huomio muuhunkin kuin hintaan. Yhdellä hyvällä kynällä piirtää pitkään. Älä haaskaa aikaa tusseihin, joiden toimintakyky on heikkolaatuista. Se lannistaa piirtämisen innostuksen, jos kynä ei toimi kunnolla. (Myös akryylimaalitussi voi olla erinomainen väline viivapiirrosten harjoitteluun. Ainakin ne akryylimaalitussit, joita olen testannut eivät esim. vuoda paperin läpi ja muste oli peittävää ja mustaa.)

Aloitin piirtämisen ja akvarellimaalauksen harjoittelun jo hyvin nuorena. Jos oikein muistan aloitin monokromaattisella hiilipiirtämisellä ja hyvin pian aloin maalaamaan myös akvarelleilla. Itse käytän mieluiten sivellin kärkeä, mutta sivellinkärki on vain yksi vaihtoehto monien joukosssa; Kalligrafiaan tarkoitetut kynät, talttakärkiset tussit ja perinteiset pyöreäkärkiset huopakärkiset kynät ovat myös hyviä vaihtoehtoja. Suosittelen kokeilemaan erilaisia kyniä. Testaa minkä tyyppinen media sopii parhaiten sinun tapaasi piirtää. Suosittelen ihan vaan lyijykynällä elävän viivan piirtämistä ja tätä viivoitustekniikkaa. Viivoja voi esim kerrostaa varjojen luomiseksi. Eli älä suttaa sormella paperia vaan piirrä varjo ja muoto kuvaan viivoja käyttämällä.

Kun alat piirtää "kapenevia viivoja" elävää viivaa, tärkeintä on, että et tee viivojen päihin erillistä pistettä. Viivoja piirtäessäsi vedä kynää kevyesti, mutta jämäkästi pitkin paperin pintaa ja kun haluat päättää viivan piirtämisen nosta kynän kärkeä irti paperin pinnasta. Viivaan ei muodostu pistettä vaan se ikään kuin häipyy pois.

Lyijykynä testi

Nopeita 15 minuutin lyijykynä testejä kun suunnittelin lopullisen maalauksen lintujen ulkomuotoa. Testasin kynien eri lujuuksia. Noissa kuvissa kokeilin pehmeitä B sarjan lyijyjä. Siitä vesiliukoisesta lyijykynä luonnoksesta en muistanut ottaa kuvaa se tais päätyä roskiin. 

Hatching tekniikka kuva piirretään lyijykynällä viivoja kerrostamalla. Kuvaa ei sutata sormella vaan valot ja varjot syntyy kerrostamalla. Jos olisin nyt käyttänyt aikaa luonnoksiin olisin voimut tehdä siistimmät kuvat ja saavuttaa vaikka fotorealistisen lopputuloksen. Mutta näissä lintujen kuvissa mietin millaisen linnun haluan piirtää lopulliseen kuvaan ja samalla lämmittelin piirrustuslihasta. Minun tapani piirtää on tunnepohjainen ja oma mielentila ja tunne vaikuttaa paljon lopputulokseen tai siihen päätökseen ryhdynkö ylipäätään tänään piirtämään. Tästä syystä teen useita kuvia limittäin samanaikaisesti. Tietynlaisten kuvien tekeminen ei onnistu jos tunne ei ole oikeanlainen. Työskentelen intuitiivisesti ja kädenliikettä ohjaa vahva tunne. Paremmin en osaa sitä sanoin kuvailla.

Suosittelen ihan vaan lyijykynällä elävän viivan piirtämistä ja tätä viivoitustekniikan harjoittelua. Viivoja voi esim. kerrostaa varjojen luomiseksi. Eli älä suttaa sormella paperia (tai käytä stomppia tai säämiskää) vaan piirrä varjo ja muoto kuvaan viivoja käyttämällä.